
.jpeg)
Miettikää
vähän, ketä voi kutsua kirjailijaksi! Mitä ajatellaan tavallisesi kirjailijoista?
Millaisina ihmisinä kuvitellaan heidät? Mikä kirjailijan yhteiskunnallinen
rooli on nykyään? Mikä oli aikaisemmin (esim. 1900-luvulla)? Mitä odotetaan
kirjailijalta?
Nykyään kirjailijan
täytyy esiintyä mediassa mahdollisimman paljon, jos hän haluaa myydä kirjansa.
Hänen täytyy antaa haastatteluja lehtiin, internetin sivuihiin ja kanaviin,
pitää esitelmiä, lukea teoksiaan ääneen ja osallistua tilaisuuteihin. Yhtäältä
on hyvää, että he pitävät yhteyttä yleisön kanssa, mutta toisaalta mediassa
esiintyminen liittyy kirjabisnikseen.
Voidaan
erottaa erilasia kirjallisuustyyppejä sen perusteella, että onko kirjoittaminen
hänellä päätoimi, sivutyö tai harrastus. Se riippuu siitä kovasti, millainen
kirjallisuuden laitomainen järjestelmä on. Kirjailijat saavat apurahaa, jos he
julkaisevat teoksia, ja ovat kirjallisuuspalkintoja myös, mutta niistä ei tule
pysyvää tulosta, siis kirjailjoiden toimeentulo on vaikea. Sen takia monet
kirjoittavat virallisen työsuhteen ohella, mutta se on vaikeaa, koska heillä ei
ole tarpeeksi aikaa kirjoittamaan, eivät voi keskittyä vain kirjoittamiseen.
Millainen
on 2010-luvun ihannekirjailija? Hänet kutsutaan ammattikirjailijaksi, mutta sen
termin voi tulkita kahdella tavalla: sen kirjailijan ei tarvitse tehdä muuta
työtä kirjoittamisen ohella, mutta meistä sen termin edullinen merkitys ei ole
itsestään selvä. Onko kirjoittaminen sellaista ammatti, kuin muut ammatit? Tai täytyykö
sen olla elämänmittainen kutsumuus?
Mikä on
ero: ryhtyä kirjailijaksi vai syntyä kirjailijana? Jos käytetään termi
’ammattikirjailija’, tulee mieleen sellainen kuva, että kirjoittamista voi
oppia. Mutta onko se kirjailija oikea kirjailija, jonka täytyy oppia, miten
kirjoittaisi? Tai onko sellaisia keinoja kirjoittamisessa, jonka voi/täytyy
oppia?

Blogin
aihe on kyllä ajankohtainen Suomessa – ja Euroopan muissa maaissakin. Muutama vuotta
sitten oli voimakas julkinen keskustelu Henna Helmi Heimosesta, joka alkoi
kirjoittaa Minusta tulee kirjailija-blogiaan
jo kaksi vuotta ennen ensimmäisen (ja tähän asti ainoa) kirjansa ilmestymistä.
Hän on kutsunut itseään jo kirjailijaksi, kun hän ei julkaissut vielä mitään… Kirjallisuusblogissaan
Ville-Markus Nevalainen käyttää kaltaisiansa aloitteleviin „kirjailijoihin”
sana ’kirjoittaja’, siis mekin käytetään se erottamaan oikea kirjailija ja
kirjoittaja. Tässä on Nevalaisen blogin linkki: http://kirjailijankellarissa.blogspot.fi/p/about.html . Hän korostaa, että tämä blogi ei ole puhdas
kirjallisuusblogi. Mitä mieltä olette hänestä? Ja missä „puhdas kirjallisuus”
on nykyään?
Osallistukaa meidän kyselyyn!
Kysely...
Viikon aikana meillä oli riittävästi aikaa pohtiaksemme esille nousettuja
kysymyksiä. Kuitenkin ennen sitä, käsitellään tuloksia joita olemme
saanet kyselystä. Diagrammissa näkyy sitä, että vastaukset
jakantuivat melkein tasaisesti, mutta kuitenkin vähän enemmän ihmisiä ajattelee
että periatteessa kirjailijaksi voi ryhtyä.
Kyselyssämme oli myös avoinkysymyksiä, joihin osallistujille ehdotettiin vastata itse. Kyselyyn kuuluu 4 kysymystä:
-Voiko ryhtyä kirjailijaksi?
-Miksi kyllä vai ei?
-Kuka aito kirjailija on?
-Oletko samaa mieltä että nykyään kirjallisuudesta on tullut bisines? Miksi?
Ne jotka vastasivat "kyllä" ajattelevat että kirjoittaminen on sellainen ammatti kuin muut. Muutama vastaaja perusteli vastaustaan sillä että itsekin voisivat ryhtyä kirjailijaksi, jos heillä olisi riittävästi paljon kokemuksia, joista he voisivat kirjoittaa mielenkiintoisen kirjan.
Ne, jotka vastasivat "ei" ajattelivat että kirjallisuus on vaikeampi, kuin muut ammatit. Oikeille kirjailijoille kirjoittaminen tarkoittaa elämänsä kutsumisen.
Yksi vastaajista sanoi, että kirjailija on kuin joku muu taiteelija "5 % riippuu kyvystä, 95 % riippuu innostuksesta". 5 % on ratkaiseva rooli, koska ilman sitä ei voi tulla taiteelijaksi.
Jos minä olisin syntynyt laulajana tai näyttelijänä, varmasti mennisin musiikin akademiaan. Jos olisin syntynyt urheilijana, kuitenkin minulla pitäisi urheilla ammattitasolla.
VastaaPoistaMinun kysymys on, mitä mieltä te olette tästä, vaikkapa joku on syntynyt kirjailijana, pitäisikö hänen samana aikana opiskella kirjoittamista, eli ryhtyä kirjailijaksi ammattitasolla?
Kiitos kysymyksestäsi! Meidän mielestämme, kirjailijan pitäisi kehittää taitojansa samalla tavoin kuin muut, jotka tuntevat tai tietävät että heillä on lahja tai kutsumus. Olemme samaa mieltä Vilja-Tuuli Huotarisen kanssa, jonka mielestään kirjailijaksi voi tulla lukemalla ja kirjoittamalla, koska se hioo tyyliä.
PoistaNykyään suhtautuminen kirjallisuuten on muuttunut huomattavasti. Se johtuu osittain siitä, että nykykirjailija ei elättää enää itseänsä vain kirjoittamalla. Hän voi olla insinööri tai lääkäri ammattiltaan, mutta haluaa jakaa kokemustaan. Paras tapa tehdä siitä on kirjoittaminen.
Siis vaikka lahja on tärkein asia tulemaan kirjailijaksi, jos joku haluaa tulla oikeaksi ja huomattavaksi kirjailijaksi, hänen täytyy hoitaa ja kehittää lahjansa, muuten se vain elää kituuttaa, ei kehiä. Mutta taiteilijan täytyy kehittää taitoaan, jotta saavuttaisi yhä korkeamman tason. Niidenkin, jotka ovat syntyneet kirjailijoina, pitää oppia tärkeimmät keinot, miten voivat ilmaista ajatuksiaan.