sunnuntai 17. elokuuta 2014

Sofi Oksanen ilmiönä [1] Gintare ja Katerina



Sofi Oksanen on suomalaisen nykykirjallisuuden tunnetuimpia ja huomiota herättävimpiä kirjailijoita. Uskallamme sanoa, että hänestä on jopa tavallaan tullut ikoni. Hänestä on hyvin suosittu kirjailija ja hyvin tunnettukin - ei vain Suomessa, vaan ulkomaillakin. Sekä hänen ulkonäkönsä (joka voi joskus näyttää ihan samanlaiselta kuin Lady Gagan) että hänen kirjojensa aiheet ovat usein kiistanalaisia ja huomiota herättäviä lukijoilleen.
          Tämän blogin sivuilla pyrimme selvittämään Oksasen suosion mahdollisia syitä, eli vastaamaan kysymyksiin: miksi? mitä on hänen tuotannon taustassa? miten hänen elämänsä heijastuu kirjallisuudessa ja miksi hän on niin luettu kirjailija?
          Alkuperäisen suunnitelmamme mukaan ensimmäisessä postauksessa esitämme omia Sofi Oksaseen liittyviä ajatuksiamme. Toiseen postaukseen toivomme saavamme suomalaisen asiantuntijan näkökulman ja viimeisen postauksen sisältö pysyköön toistaiseksi salaisuutena.

 
Oma elämä vai fiktio?

Oksanen on siinä mielessä mielenkiintoinen kirjailija, sillä hän näyttää elävänsä omia romaanejaan.
Hän inspiroi omasta elämästään sekä kansanhistoriastaan ja kirjoittaa sekä puhuu siitä, mitä monet usein eivät halua nähdä. Tavallisesti, aiheista, joista ei ole puhuttu paljon - huhuista, syvistä tunteista, omasta historiasta. Hänen kirjojen henkilöt ovat kuvattu kuin säälittävimmät ihmiset maailmassa - minusta, lukijat pitävät äärimmäisyydestä. Ihmiset aina haluavat tunnistaa oman tarinan ja vertailla, miten se oli tai on todellisuudessa ja miten tästä on kirjoitettu.
Oksanen poimii kiistanalaisia ja ajankohtaisia nyky-yhteiskunnallisia ongelmia ja asettaa ne romaaneihinsa keskelle. Hänen kirjojen aiheet, ovat ainakin minusta mielenkiintoisiä sekä suomalaisille että ulkomaalaisille, koska hän löysi uuden tavan Neuvostoliiton, perheen ja naisten elämän kuvaamiseen.
Oksasen kokemista syömishäiriöistä inspiraatiota ottava romaani Stalinin lehmät (2003) on hyvä esimerkki tästä. Se käsittelee jo edelleen mainittua syömishäiriötä, bulimiaa, sen lisäksi suomalaisvirolaisen päähahmon sopeutumisvaikeuksia Suomessa sekä avioliittokriisiä. Sen lisäksi se kuvaa, miten saman perheen kolme sukupolvea näkee ja arvioi historiallisia tapahtumia sekä miten perheen jäsenet sopeutuvat ympäristöönsä.
Vuonna 2005 ilmestynyt Baby Jane –romaani kertoo taas kahden naisen välisestä suhteesta.  Romaanit Puhdistus (2009) sekä Kun kyyhkyset katosivat  (2012) kuvaavat Viron historian synkkiä kohtia, nyky-yhteiskunnan ongelmia kuin esimerkiksi prostituutiota.
 
 

 
Nämä kaikki ovat nykyajan kulutusyhteiskunnan, monikulttuurisen ja nopeasti muuttuvan maailman huomattavia piirteitä. Sofi Oksasen fiktiostaan on mahdollista seurata kahta temaattista päälinjaa. Toinen niistä on poliittinen ja historiaaa tutkiva, toinen henkilökohtainen ja sielunelämää kuvaava. Ja kuten tosielämässäkin, molemmat linjat sekoittuvat. Lukijalle paljastuvat niin kaikki nämä ongelmat ja historialliset tragediat tavallisten ihmisten elämissä. Oksasen romaaneissa elävät fiktiiviset ihmiset kokevat samoja asioita kuin me, ja hänen hahmonsakin ovat yleensä hyvin meikänkaltaisia. Suuret tragediat näkyy eniten yhden ihmisen elämässä kuvattuina.
 

Oksanen poliittisena henkilönä

Suomalaisvirolainen - ensimmäinen ajatus: erilainen. Hän ei ole suomalainen eikä virolainen, mutta samaan aikaan sekä suomalainen että virolainen. Sillä hän on niin suosittu, molemmat vallat ja niiden asukkaat varmasti haluaisivat napata häntä itselleen.
Yksi tärkeimmistä Oksasen tuotannon piirteistä on niiden poliittisuus. Pelkkä kirjoittaminen ja ajatuksiensa ilmaiseminen romaaneissaan Oksaselle kuitenkin ei riitä. Hän puhuu avoimesti omasta mielipiteestään Euroopan poliittisesta tilanteesta omana itsenä, ei vain kaunokirjallisuuden äänenä. Kesäkuussa 2014 Prahassa vieraillessaan Oksanen valittiin Tsekin senaatissa pidetyn Konferenssin ”Legacy of Totalitarianism Today” pääpuhujaksi. Sielläkään hän ei pelännyt ilmaista tiukkaa Venäjä-kritiikkiä sekä korosti tarpeen muuttaa länsimaiden Venäjän valtapiirin politiikan hyväksymisen, vaikka maailmalla pyritään löytämään yhteistä puhetta tämän kanssa.

Kiitos!
 

Lähteet:
·          Wikipedia
Kuvat:

6 kommenttia:

  1. Minua ja Attilaa kiinnostaa ovatko Oksasen romaaneja muissa maasa kiellettyjä tai ovatko saaneet vahvoja krittiikejä? Kiitti :)

    VastaaPoista
  2. Minua ja Attilaa kiinnostaa ovatko Oksasen romaaneja muissa maasa kiellettyjä tai ovatko saaneet vahvoja krittiikejä? Kiitti :)

    VastaaPoista
  3. Yritimme selvittää asiaa, arvasimme että vain Venäjällä se voisi olla kielletty, kuitenkin, Puhdistus on käännetty, ja Kun kyyhkyset katosivat on käännösprosesissa.
    Puhdistus ei ole kovin suosittu eikä tunnettu, ja ei ole paljon kommenteja Oksasesta ja hänen teoksesta.
    Esimerkiksi, Liettuassa ja Tsekissa se on suosittu ja luettu. Kritiikot suhtautuvat Oksanen työhön myönteisesti.

    VastaaPoista
  4. Miten voi arvostella sitä, että Oksasen omalla elämällä ja kokemuksilla on niin voimakas vaikutus teoksiinsa? Miten se vaikuttaa sihen, millä tavalla hän kuvaa historialliset tapahtumat? Onko se hyödyllinen kirjallisuuden näkökannalta? Nykyään monet kirjallisuustutkijat ajattelevat, että kirjailija ja hänen elämäkerta pitäisi erottaa teoksistaan. Mitä mieltä olette siitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritetään vastata kysymyksiisi parhain voimimme. :-) 1. kysymys: Kirjoittaminen on monesti hyvin henkilökohtainen prosessi ja moni kirjailija inspiroi omasta elämästään. On varmaan hyvin vaikeaa keksiä uusia asioita, jos niitä ei ole omassa elämässään kohdannut. 2. kysymys: Eniten siihen saataa vaikuttaa Oksasen olevan virolainen, eli hän kirjoittaa (esim. historiasta) virolaisten näkökulmasta. 3. kysymys: Tämä on vaikea sanoa, jotkut eivät pidäa siitä, jotkut näkevät siinä yhden Sofi Oksasen tärkeimmistä erikoisuuksista (esim. Oksasen mielipide kansainvälisesta politiikasta jne.). 4. kysymys: Vaikka on tärkeää osata erottaa kirjailijan elämää tämän teoksistaan, olemme sitä mieltä, että hyvin monen kirjailijan teoksista on mahdollista löytää yhteisiä piirteitä hänen elämän kanssa. Kirjailijan omat kokemukset vaikuttavat hyvin usein hänen kirjoittamiseensa. Kiitos!

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista